Selityksiä on monenlaisia, emmekä me oikein itsekään tiedä, miten juuri tähän maahan päädyimme, mutta joitain selityksiä nyt kuitenkin tarjoan. Valittavanahan oli alun perin Ihan Koko Maailma, ja vaihtoehtojen runsaus meinasi ihan vähän päätä jo huimata. Minulle kuitenkin sitten vähitellen selkiytyi muutamia kriteerejä tulevalle kotimaalle. Puoliso sen sijaan olisi halunnut suorilta amerikkaan.
Pähkäilyn, mielikuvien ja ehkä sattumankin tuloksena listalla oli lopulta kolme maata: Espanja, Iso-britannia ja Unkari. Espanja ihan ilmaston takia, Iso-britannia kielen tähden ja Unkari, koska Minä Halusin.
Ja miksikä minä halusin? Unkari on kiehtonut minua aina siitä lähtien, kun sain tietää, että unkari on suomen sukulaiskieli. Ajattelin, että olisi ihanaa päästä oppimaan sitä ihan lähietäisyydeltä. Ja kun lauloin vielä nuorisokuorossa, ohjelmistoon kuului Zoltán Kodályn angyalok és pásztorok, josta tykkäsin ihan hurjana. Näillä, ehkä heppoisilla? :D perusteilla Unkari sai etulyöntiaseman suhteessa muuten kiinnostaviin maihin Sveitsiin tai Itävaltaan, tai oikeastaan kaikkiin. Koska oikeastaan minä halusin juuri Unkariin.
Tuonne noin. Unkariin. |
Mies muutti hakemusta muistaakseni aika monta kertaa. Iso-Britannia ja Espanja kulkivat mukana ja puoliso vaihtoi vaihtoehtojen järjestystä hakemuksen tekemisen jälkeen, mutta sitten kuitenkin, jostain sattuman oikusta tai ihan tarkoituksella Unkari sitten kuitenkin oli se ykkönen.
Ihan fiilispohjalta. Kaikista maailman maista juuri tämä.
Enkä oikein ihan vieläkään tiedä, miksi valitsimme sen. En, vaikka juuri yritin sen tähän kirjoittaa. Älyttömän hyvillä fiiliksillä ollaan lähdössä, eikä todellakaan tekisi mieli vaihtaa maata vaikka voisi. Koska me lähdemme Unkariin, se nyt vain on jostain syystä meidän juttu.
Unkari on just hyvä valinta! Kukaan (tuntemistani ihmisistä) ei ole siellä asustellut! :P Espanjasta ja Iso-Britanniasta sen sijaan kuulee joka toinen päivä jotain. Jee!
VastaaPoistaOlet ihan varmaan oikeassa! Pitäähän sitä nyt jonkun kokeilla sekin maa, jotta tiedetään onko se hyvä. :D
PoistaItse asiassa unohdin perusteluistani aika monta juttua. Esimerkiksi sen, että kuulemani mukaan Unkarilaiset rakastavat suomalaisia, koska olemmehan me melkein sukua.
Onhan tossa jo riittävät perustelut. Haaveena ois tulla käymään jos me vaa raskitaan. Eikä mua kuulemma yksin päästetä (siis kaksin), eikä siskonkaan kans. Minä nyt oon täällä blogissa kummitäti, jospa sää tunnistasit. :) Lupaan kommentoida aina kun tulee jotain mieleen :)
VastaaPoistaOnneksi ei tarvitse ihan heti päättää tullako vai eiko tulla, vaan voi ihan rauhassa miettiä ja katsella miten meillä siellä sujuu. Onhan noita kummitätejä, mutta onneksi ei niin montaa että tunnistamieen olisi mahdotonta. :D
Poista