Viimeisten päivien tunnelmia



Yllättävän paljon pakkaaminen vie aikaa ja energiaa. Pikkuinen on ollut välillä ihan raukka, kun vanhemmilla vain ei ole aikaa leikkiä tai edes kuunnella, mitä asiaa sattuu olemaan. Onneksi aikataulu on ollut kuitenkin sen verran väljä, että joka päivä on oltu vähän aikaa ulkona. Ja onneksi lapsi on ollut aivan ihailtavan sopeutuvainen. Joka päivä jaksan hämmästellä sitä, kuinka nopeasti uusiin asioihin totutaan. Lelut häviävät, tavarat katoavat, mutta ihan sama elämäniloinen lapsi elää ja touhuaa.

Onneksi välillä kuitenkin ehdittiin puistoon.

Esimerkiksi ruokailu lattialla ei ole tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Itse asiassa se on sujunut niin hyvin, että olen kyseenalaistanut pöydän ja syöttötuolin olemassaolon. Lattialle se ruoka menee joka tapauksessa, nyt ei tarvi pyyhkiä kuin lattia, ei pöytää (ja tuolia!) ollenkaan.


Ruokailua lattiatasossa

Jopa pottailu kaiken muuttamisen keskellä on sujunut älyttömän hyvin. Alkuviikosta lapsella oli lähes kaksi vuorokautta kuiva vaippa, ja potalle tullaan mielellään. Jopa nukkeakin käytettiin potalle ennen kuin se pakattiin laatikoihin. Hui, tässä kaiken keskellä lapsi on oppinut leikkimään nukellakin.

Tiistaina meillä kävi romureiska hakemassa pyykkikoneen, mikron ja laatikkokaupalla tavaraa. Saimme jopa jonkin verran rahaa siitä kaikesta (50e), vaikka toki jollain toisella tavalla myymällä rahaa olisi varmaan saanut enemmän. Hyvä puoli tässä vain on se, että ei tarvitse itse kokea myymisen vaivaa. Olisin kyllä voinut myydä tavaraa itsekin, mutta en mitenkään ehtinyt. Eikä oikein kiinnostanutkaan.

 Vaippaongelman ratkaisin ottamalla loppujen lopuksi siedettävän paljon vaippoja mukaan. En kaikkia, mutta en ihan minimiäkään. Vasemmalla yövaipat 4kpl (joista kaksi käy myös päiväkäyttöön), keskellä harkkahousut 10kpl ja oikealla tavalliset vaipat 7 kpl. Näillä mennään ja ostetaan sitten jostain lisää jos ei riitä. Kieltämättä nyt, kun ollaan oltu jo vuorokausi reissun päällä, on tullut käytettyä tietysti vaippoja enemmän kuin harkkahousuja, mutta kyllä noita ihan riittävästi silti tuntuisi olevan mukana.

Vaippapinot

 Vaatteitakin oli äärettömän vaikea pakata mukaan, kun tosiaan matkalaukussa oli niin vähän tilaa. Tämän verran lapsella on nyt vaatetta mukana, en tiedä onko tarpeeksi vai liian vähän, mutta näillä mennään nyt.

Lapsen vaatteet

 

 Omia vaatteita oli myöskin vähän vaikea valita, ja aika vähiin karsinkin ne. Näillä mennään. Miehen vaatteita nyt en kuvannut enkä muutenkaan kaikkea, mitä mukaan tuli, mutta isolle matkalaukulle tuli joka tapauksessa painoa 24,7 kiloa. 300 grammaa vielä, niin olisi jouduttu maksamaan ylipainokiloista - aika hyvin siis.

Omat vaatteet

 Tässä vielä viimeinen muuttokasa. Uskomatonta mutta totta kämppä lopulta tyhjeni!

JEE siis vielä kerran. Täällä me odottelemme välilaskulentokentällä seuraavaa yhteyttä, johon on vielä ihan mukavasti aikaa. Tunnelma on odottava ja innostunut. Kohta saamme ensimmäisen kosketuksen vieraaseen kulttuuriin, jossa tulemme elämään seuraavat puoli vuotta. Ihan kielestä lähtien. Huisia!