1.10.2013

Lukujärjestys

Minulle on ollut aika kova paikka ymmärtää, että elämä on pohjimmiltaan arkea, ulkomaillakin. Vaikka ensimmäiset pari viikkoa voikin elää turistielämää, siihen väsyy, ja lopulta on alettava elää ihan tavallista arkea.
 
Kirjoitin meille tänään lukujärjestyksen, jotta ymmärtäisin asian vielä vähän paremmin. Kirjoitin sinne kaikki miehen kolme koulupäivää ja kolme harrastusta, sekä itselleni kaksi kahden tunnin koulupäivää sekä kolme harrastusaikaa. Lisäksi listassa lukee pyykinpesu 2-4krt/vk, tiskihomma 2-4krt/vk, isompi siivous 1-2krt/vk ja kaupassa käynti 2-3krt/vk. Lisäksi lapsi olisi hyvä saada kerran päivässä puistoon, ja hän nukkuu joka päivä parin tunnin päiväunet. Ja jos ei aio joka päivä syödä ulkona, ruoka on silloin tehtävä kotona. Kerta kaikkiaan meillä ei vain riitä viikossa tunnit lähteä joka päivä elämään turistielämää. Niin se vain on, täällä me nyt asumme ja elämästä täytyy huolehtia.
 
 
 Toki melkein joka päivä voi lähteä pariksi tunniksi vähän kauemmaksi, mutta ei sen pidemmäksi aikaa. Ainakaan joka päivä. On elettävä, aivan samanlaista elämää kuin ennen Suomessa, paikka vain on eri.


Olen siis yrittänyt ottaa vähän rauhallisemmin. Ymmärtää sen, että lapsen kanssa elämä on pottailua ja ruuanlaittoa, puistoilua ja paikallaanoloa. Lapsi tarvitsee virikkeitä, mutta mikä tahansa ympäristö ei kelpaa.


Oma lukujärjestys helpottaa myöskin pään selkeänä pitämistä. Minulla on etälukioni, ja minun täytyy opiskella säännöllisesti, että pysyn kärryillä. Ja lisäksi saan ihan luvan kanssa jättää lapsen ja puolison välillä ihan oman onnensa nojaan, ja vaikkapa kutoa itselleni pipoa pari tuntia.


Kuitenkin, kaikesta tästä arjesta huolimatta, meillä on vielä monenlaisia suuria suunnitelmia Unkarin valloittamiseksi. Eilen kirjoitin niitäkin jonkin verran ylös, ja yritän nyt mahduttaa niitä kalenteriin johonkin väliin. Melkein kaikki vaatisivat ihan kokonaisen päivän, ellei jopa useamman päivän toteutuakseen, ja pikkuisen hirvittää, ehtiikö kaikkea. Mutta nyt asia on jo paljon selkeämpi, kun voi listasta katsoa, mitä kaikkea vielä olikaan haaveissa. Sitä. Ja vähän tuotakin. Ja tätä.

On ihanaa, kun on jotain, mitä odottaa. Tulevaisuus ei ole enää ihan musta, vaan siitä tietääkin jo jotain. Ehkä jo tällä viikolla toteutuu näistä asioista joku. Jos vain mitenkään ehdimme. Pieniä onnen palasia kuitenkin onneksi mahtuu ihan jokaiseen päivään. Kuten ihana pikku koira puistossa, joka melkein antaa silittää itseään.

2 kommenttia:

  1. Hyvä lukkee ku vieressä kolme suuta huutaa paa alaspäin, näytä kuvia, meilläki on ollu tommonen mopo yms..Ihania kuvia taas kummipojasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi niitä söpöjä pieniä! Pittää sitten niille laittaa paljon kuvia katseltavaksi. :D

      Poista

Kommentit ovat erittäin tervetulleita! Muistathan kuitenkin, ettet kirjoita meidän nimiä tai muita henkilötietoja näkyviin. :)