23.9.2013

Lapsi sopeutuu niin hienosti

Lapsi sopeutuu upeasti. Vaikka niin monet ja taas monet asiat ovat aivan vinksallaan, suurempia ongelmia ei ole näkynyt. Tärkein, omat äiti ja isi, ilmeisesti riittää.

Onneksi emme ottaneet pottaa mukaan. Asunnossa nimittäin oli sellainen valmiina, ja lapsi hyväksyi sen mukisematta. Asunnossa ei ole kuitenkaan syöttötuolia, mutta se ei lasta haittaa. Lapsi joko seisoo tai istuu ihan tavallisella penkillä. Istuen keittolautanen on vähän korkea ja seisten taas vähän matala, mutta kyllä hän silti aina ruokansa syötyä saa.

Ensimmäiseen viikkoon lapsi ei syönyt kauheasti mitään muuta kuin maitoa. Ensin kaikki oli ilmeisesti vähän outoa ja kummallista, kun emme heti löytäneet lapsen lempiruokia eivätkä ne jostain syystä nekään maistuneet, ja sitten lapsi tulikin kipeäksi vähäksi aikaa. Viikon verran siis revimme hiuksia päästämme toivoen hurjasti että ruokahalu palaisi. Ja palasihan se, oikeastaan sen jälkeen lapsi on syönyt reippaammin kuin koskaan. Minä en kauheasti lapsen ruokamääriä kyttää, mutta on se mukavaa, ettei tarvitse heittää enää ruokaa roskiin lähes yhtä paljon kuin lautaselle laitoin.

Mitäs muuta? Pottailu tosiaan on sujunut oikein hienosti, kakka tulee pottaan ja useimmat pissatkin, ihan niin kuin aikaisemminkin. Ulkoilu on vähän haastavampaa ihan ulkoisista seikoista johtuen, mutta kaikki uudet puistot ja uudet kaverit käyvät lapselle oikein hyvin.

Lapsi siis sopeutuu, ja hienosti sopeutuukin, mutta sen sijaan ulkoisissa seikoissa on hieman harmin aiheita. Asumme tosiaan ihan tarkoituksella aika keskellä kaupunkia, ja lapsi on hyvin meneväistä sorttia. On vaikea antaa hänen toteuttaa juoksemishalujaan yhtään missään. Kauppakeskuksissa mihinkään ei saisi koskea ja kadulla on vähän turhan vaarallista. Toiveissa tietysti on, että lapsi oppisi vähän varovaisemmaksi kulkijaksi, niin hän saisi sitten kävellä ihan niin paljon kuin haluaisi. Siihen asti kuitenkin lapsi päästetään alas vain tarkoin mietityissä tilanteissa. Joko joku on valmis pitämään kädestä lujasti kiinni ja kiskomaan oikeaan suuntaan, tai sitten vain aidatulla alueella. Onneksi niitäkin on, ja lisää löytyy joka päivä.

2 kommenttia:

  1. http://www.mukelomesta.fi/catalog/29/valjasreput/

    Tällänen olis varmaa aika kätsy. Laps voi juosta, mutta kontrolli on hyvin aikuisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä en usko, että lapsi oikein hyväksyisi mokomaa... Olen monesti sitonut lapsen liinan päähän kiinni ja armoton taistelu sitä vastaan vain alkaa. Samalla tavalla kuin sitä kiinni pitävää kättä kohtaan. "Tahtoo tuonne, älä piä kiinni!"

      Poista

Kommentit ovat erittäin tervetulleita! Muistathan kuitenkin, ettet kirjoita meidän nimiä tai muita henkilötietoja näkyviin. :)